Moikka vaan kaikille!
Kuten olen aikaisemminkin selostanut täällä, mulla ei ole oikein kunnollista hajua unelma-ammatistani. Se saattaa olla rajavartija, tai sitten en todellakaan ole keksinyt vielä mitä tämmöinen epämääräisen lahjaton otus kuten minä voi tehdä työelämässä. Eilen sanoin äidilleni puhelimessa, etten todennäköisesti halua mennä yliopiston pääsykokeisiin ja hän oli siitä niin pettynyt että minua alkoi ahdistaa.
Tänään fiilikset on jo paremmat; asunto on irtisanottu, yksi melkein unohtunut raportti kirjoitettu ja myöhemmin tänään suuntaan vielä 10-14km lenkille. Mulla tulee arkisin tosin jo runsaasti kävelyä muutenkin, edestakaisista koulumatkoista tulee aika tasan 7 km yhteensä.
Pääsiäisen pitäisi mennä rauhallisissa merkeissä, pelkkää kotona oleskelua, kavereiden tapaamista ja urheilua luvassa. Onneksi saan myös sen yhden miehenmöhkäleenkin viereen ainakin muutamaksi yöksi kunhan se metsästä löytää ihmisten ilmoille. :)
Reilu viikko valintatilaisuuteen enää. Ohoh. Toivottavasti saisin siellä PAMin käteen suoraan.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaEn tiedä yhtään, miten Pohjois-Savossa on PAMit tapana antaa, mutta olen toiveikas. Mutta kärsivällisyys on kyllä tässä hommassa kasvanut, kun jokaisen pienen askeleen jälkeen pitää odottaa :D
VastaaPoistaMeille annettiin P-S -13 valintatilaisuudessa PAM suoraan käteen. Annoin sen äidille lukkojen taakse turvaan että varmasti pysyy heinäkuuhun asti tallessa :D
VastaaPoistaKiitos tiedosta. Toivottavasti tänä vuonna on sama homma! :)
Poista