222 aep: Kesätauko

Hellurei vaan teille kaikille!
Tämä on nyt viimeinen postaus ennen aiemmin mainostamaani kesätaukoa. Mulla on töitä 5-7 päivää viikosta, välillä päivä- ja välillä iltavuoroja. Kelpaa! :)
Eilen pyörähdin Helsingissä Haaga-Helian pääsykokeissa johdon assistenttityön linjaan, ja hyvin se tuntui menevän. Myöskin lähtöpisteet mulla on hyvät, eli pidetään peukkuja että heinäkuun puolivälissä mulla on vapaus valita, missä opiskelen. Vaikka Helsinki ei mulle ole mieluisin asuinpaikka, niin hyvä koulu kyllä houkuttelee. Rajavartiokoulukin kolkuttelee vielä mielessä, mutta ainakin tällä hetkellä se tarkoittaisi kihlasormuksen heittämistä Kallaveteen ja ei niin villin sinkkuelämän käynnistämistä. Ei oo aikomusta tehdä niin. :D
Urheilut on jääneet viime ja tällä viikolla vähemmälle, koska kroppa on niin sekaisin uusista aikatauluista, fyysisesti raskaasta työstä ja edestakaisin Etelä-Suomeen ja Pohjois-Savoon matkustamisesta, että oon enemmän yrittänyt keskittyä syömään ja nukkumaan paremmin kuin pakottanut itseäni tekemään salit, juoksut ja pyöräilyt minuutilleen aikataulun määräämän mittaisina. Voimat ei riitä kaikkeen, ja se ei oo mikään häpeä.

Tuleva lentosotamies J toivottaa kaikille hyvää kesää ja palataan aamujen laskemisen pariin kesäkuun puolivälissä, kun sataset paukkuu!

228 aep: Urheilua koko kesäksi

Heippa vaan!
Nyt ajattelin vähän kirjoitella urheilusta kesän aikana. Aiempina kesinä, edellistä lukuun ottamatta, olen ollut kilpaurheilun parissa, eli uimareilla kesäkausi jatkui kesäkuun loppuun asti ja heinäkuussa ei yleensä tapahtunut mitään, elokuussa aloitettiin aina peruskuntokausi mäkijuoksuilla, kuntopiireillä, juoksulenkeillä ja ulkopeleillä. Tuo heinäkuu oli mulle aina laiskottelun aikaa, töistä kun tulin, yleensä vaan datailin ja makasin takapihan keinussa.
Viime kesänä kuntoilin ihan hulluna ennen lakkiaisiani ja söin aivan liian vähän, paino tippuikin kyllä mukavasti neljä kiloa ja olin hoikempi kuin vuosiin, mutta koko ajan väsytti ja ajatukset oli pääsykokeiden sijaan siinä, että odotin kultaani, joka oli kotiutumassa Kainuun prikaatista. Lakkiaisten jälkeen kaikki laihdutettu paino tuli takaisin ja vähän ekstraa vielä päälle. Oppikirjaesimerkki siitä, kuinka ei pitäisi laihduttaa!
Iso tekijä takaisin lihomiseen oli myös se, että työnkuvani muuttui juhannuksen jälkeen viime kesänä auton ajamiseen, kun aiemmin olin ollut koko päivän jaloillani, pessyt ikkunoita, vahannut lattioita, imuroinut ja pyyhkinyt pölyjä sekä pessyt kalusteita. Fyysinen rasitus muuttui todella pieneksi, mutta auton ajaminen on mulle tosi stressaavaa, enkä jaksanut työpäivän jälkeen enää lähteä juoksemaan.

Tämän kesän pitäisi nyt olla poikkeus, sillä mulla on menossa jo neljättä kuukautta etukäteen suunniteltu kunto-ohjelma, ja mua motivoi se, että voin merkata heiaheiaan tehdyt treenit ja näen sykemittarista kuinka mun sykkeet on parantuneet huomattavasti, eli tiedän tehneeni jotakin sentään! Tuo peilikuva ei kuitenkaan kerro kaikkea, vaikka se jotain osviittaa antaakin, että onko kehitystä tai takapakkia tapahtunut.
Olen alkanut myös aktiivisesti pitää ruokapäiväkirjaa Myfitnesspal.comi:issa. Huomasin että mun kynnys ostaa herkkuja nousi, kun pystynkin yhtäkkiä näkemään Myfitnesspalissa melko tarkan arvion siitä, että paljonko painaisin viiden viikon päästä, jos jokainen päivä olisi samanlainen kuin sinä päivänä loggaamani. Mieluumminhan sitä olis sen 56kg kuin 59kg. ;) Ajattelin haastaa itseni totaaliseen herkkulakkoon kesäkuusta joulukuuhun. Täytän syyskuussa 20, eli silloin saatan alkoholia nauttia, mutta tällä hetkellä en koe juomista mielekkääksi, joten se on myös poissa laskuista.

231 aep: Skyrriä ja muuttoa

Morjesta ja huomenta vaan ite kullekin,
mulla on tänään viimeinen kokonainen päivä Kouvolassa. Muutan nyt siis kesäksi töiden takia muualle ja syksyllä suuntana on joko pääkaupunkiseutu tai paluu Kouvostoliiton iki-ihanaan harmauteen…
Tänään vielä illalla viimeinen tentti ja huomenna kamat kasaan ja hittoon täältä. :D

Pääkaupunkiseudulle (todennäköinen) muuttaminen pelottaa jonkun verran, koska Kouvolassa kaikki on suhteellisen halpaa jopa kotikaupunkiini Kuopioon verrattuna. Vaikka toki PK-seudulla sitten asuntoni on kahden ihmisen koti, eli on myös kahden ihmisen rahat, niin hirvittää kuinka paljon rahaa menee ihan käytännön elämiskustannuksiin; ruokaan, vuokraan, nettiin, veteen, sähköön. Toinen asia mikä siinä hirvittää on tammikuusta alkaen jatkuva edestakaisin matkustaminen Rissalaan inttiin. Matka-aika Kuopion juna-asemalle on n. 4h20min ja siitä vielä 15-20 min Rissalaan varuskuntaan. Matka on juuri niin lyhyt, etten pääse aikaisemmin viikonloppulomille (kuten ne joilla matka olisi 6 tuntia tai enemmän) ja juuri niin pitkä että superväsyneenä tiedän hermostuvani matkan aikana, varsinkin jos pitää vaihtaa junaa ja valvoa siis kytistämässä vaihtoyhteyttä, kun vaihtoehtona olisi nukkua koko matka.

Mä oon muuten ihan ihastunu näihin islantilaisiin Skyr-rahkoihin. Parasta on se, että proteiinia on enemmän kuin purkissa raejuustoa, ei lisättyä sokeria ja maistuu hyvältä. Maksaa myös usein vähemmän lähikaupassani kuin purkki laktoositonta raejuustoa, ja ihme kyllä Skyr ei aiheuta minulle minkäänlaisia laktoosiongelmia, vaikka tavallinen rahka ja jugurtti sitä aiheuttavat.

Blogi taitais olla aika laittaa kesäteloille pian, oon suunnitellut valmiiksi kaksi aihetta, joista vielä kirjoitan ennen sitä. Todennäköisesti siis kesäkuun ekan viikon jälkeen on ainakin kolmen viikon tauko ja saatan tehdä jonkun pikkupostauksen 200 siviiliaamun rajan pamahtaessa, mutta sitten radiointernethiljaisuus jatkuu ainakin pääsykokeiden tulosten saapumiseen ja uuden asuinkaupungin varmistumiseen saakka.

238 aep: Asennejuttuja ja aamuja

Hellurei ja hellät tunteet!
Mulle ilmestyi tänään aamupäivän tentin jälkeen uus kämppis. Vaikutti mukavalta tytöltä, joten harmi että tässä jo rakkaaksi muodostuneessa betonikolhoosissa asustan enää 8 päivää ja 7 yötä. Eka tentti meni hyvin, nyt pitäisi valmistautua vielä kirjanpidon, matematiikan ja saksan tentteihin. Kielet on kyllä mun vahvuus, joten lottoan että saksa menee vähintään kohtuullisesti. Matematiikka on uusintatentti, maaliskuussa ei mennyt läpi syystä tai toisesta. Saa nähdä meneekö nytkään.

Yksi asia mikä mulle nousi mieleen tähän inttiin valmistautumiseen liittyen on asenne. Kaksi tuttua tyttöä, jotka ovat asepalveluksensa jo suorittaneet, ovat minulle tärkeimpänä asiana intissä painottaneet asennetta ja olen myös seurannut sivusta kuinka Marika (jonka blogi on täällä) on saanut paskaa anonyymiä kommentointia siitä, millaisen kuvan hän on joidenkin mielestä itsestään antanut blogissaan. Siksipä mietinkin, että millainen kuva minusta on teille lukijoille muodostunut?
Mikä sitten on oikea asenne inttiin menevälle naiselle? Seuraavat asiat ovat tulleet monesta tuutista selviksi:

1. Älä valita, olet intissä vapaaehtoisesti
2. Ole nöyrä
3. Tee hommasi niin hyvin kuin suinkin pystyt

Muita asioita, joita tutut varusnaiset, ja jo reservissä olevat miespuoliset kaverit, ovat minulle sanoneet hyödyllisiksi ovat muiden muassa huumorintaju ja reiluus. Voit olla minkälainen hikipinko tahansa, mutta jos sulla on huumorintajua, niin tulet toimeen. Kolmas asia, mitä varsinkin eräällä nimeltämainitsemattomalla miesvaltaisella sivustolla on naisissa kritisoitu, on huono johtajuus ja kimeä ääni.
Äänelleni en voi mitään, se on selkeän naisellinen ääni mutta toivottavasti ei muutu kimitykseksi jos pitää ääntä korottaa. Huumorintajuni on rivommalla puolella ja olen enemmän vakava kuin hauska, mutta toivottavasti puhelias savolainen pärjää omiensa keskuudessa.
Johtamisesta en osaa sanoa etukäteen mitään. Olen lyhyt, se ei varmasti auktoriteettiäni kasvata. Toivottavasti ääneni kantaa ja opin johtamaan armeijassa vaaditulla tavalla, siviilielämässä löydän itseni usein ryhmätöiden ja projektien moottorina, mutta keinot ryhmän ohjaamiseen ja johtamiseen ovat vähäiset.

Katson tuota aamuja ennen palvelusta-lukuani kummissani. Se on aika paljon, muttei siltikään valtavasti. Kesäkuun puolella mennään jo alle kahden sadan, lokakuun puolella suhistellaan viimeistä satasta ja joulukuussa voin kylpeä kylmässä hiessä kun aamut on alle 35. Toivon jo nyt lahjaksi urheilurintsikoita ja villasukkia, sekä uutta rannekelloa. :D

241 aep: Tyytyväinen

Heippa vaan ja hyvää viikonloppua!
No niin, nyt on PAM kädessä ja olen tyytyväinen siihen, mitä siinä lukee. Ehdin siis olla koko kesän töissä, jatkaa koulunkäyntiä (joko uudessa tai vanhassa oppilaitoksessa) ja kasvattaa kuntoa. Loppu hyvin, kaikki hyvin. :)

61/243 aep: Ruokaa ja papereita

Heippa vaan kaikille!

Tällä viikolla postiluukku on kolahdellut pääsykoekutsujen merkeissä, ja ruuan suhteen olen tehnyt ryhtiliikkeen; ei karkkia tai muita herkkuja maanantain jälkeen ole tullut syötyä ja otin Veronan ja Iitan neuvoista vaarin ja nyt on hankalan hetken varalta poimittu kaupasta proteiinipatukka ja rasia sokerittomia Sisuja. Näillä mennään. Kävin myös maanantaina kokeilemassa aerobic-tuntia aloittelijoille, mutta olin kyllä ihan pihalla ja vielä näin keskiviikkoiltanakin on pohkeet kipeät sen jäljiltä.

Ajattelin kerrankin postata enemmän kuvia, terveisiä betonihelvetti-Kouvolasta, jossa design-opiskelijat ja street-taiteilijat liimailevat hassuja (ja hienoja!) tarroja lyhtypylväisiin ja jossa terveellisen välipalan syöminen koulun kahvilassa maksaa enemmän kuin lounas. Punainen mössö kipossa on köyhän opiskelijan bravuurini eli kanaa tomaattikastikkeessa ja riisiä, päällä raejuustoa ja pestoa. Perjantaina viimeistään kerron sitten, mitä PAMissa lukee. Alkaa jo vähän olla malttamaton olo, sillä jos huomenna ehtisin aiempaan junaan, ehtisin hakemaan kirjeeni edes päivän aikaisemmin. ;)

64/246 aep: Meren rannalla

Heipä hei!
Mun palvelukseenastumismääräys odottelee Kuopiossa postitoimistossa vielä, vaikka perjantaina se oli jo saapunut. Pääsen vasta alkavan viikon puolivälissä sitä hakemaan, joten jännitys jatkuu vielä pari päivää. Mitään stressiä en asiasta kuitenkaan viitsisi vetää. :D

Lauantaina käväistiin Kotkassa Merikeskus Vellamossa. Harmi ettei siellä saanut kuvata, olin nimittäin ihan innoissani merivartijoiden historiasta kertovasta näyttelystä sekä kahdesta muusta näyttelystä. Kotka muutenkin on mielestäni ihana kaupunki, sillä rakastan merta. Mäkinen maasto ja runsaat puistot muistuttavat hieman sielunmaisemaani Kuopiossa, ja jossain vaiheessa siellä kävelessäni mietinkin, että Kotkassa voisi olla mukava asua jossain vaiheessa.
Kouvolasta Kotkaan juna maksaa opiskelijalle 4,10€ ja matka kestää 45 minuutia. Halpaa ja nopeaa, eli minunlaiseni nuuka opiskelijakin voi lähteä tekemään maakuntamatkailua kevyin mielin.

Merikeskus Vellamo © www.kymenmatkat.fi

Nyt seuraavina viikkoina mulla on tiedossa tenttejä, esitelmiä ja töiden aloitus! Odotan innolla että lukukausi päättyy ja pääsen taas tuttuun ja turvalliseen hommaan, jota teen jo neljättä kesää.
27.5. on edessä vielä pääsykokeet, sitten voin ehkä relata ja keskittyä muihin asioihin. Blogi saattaa olla kesälomalla muutaman viikon tai enemmänkin, riippuen siitä mikä PAMin sisältö on. :)