Eilen satoi melkein koko päivän vettä, ja fiilikseni oli sen mukainen. Olin turhautunut nököttämään sisällä poikaystäväni kanssa ja saksan tenttiin lukeminen ei natsannut yhtään. Onneksi sade kuitenkin taukosi, ja pääsin juoksemaan intervalleja! Ekaa kertaa kehtasin ottaa vielä herra kadetin mukaani, vaikka minulla on hirmuinen alemmuuskompleksi siitä, että olen nainen, pieni ja 'lihava' ja aina huonompi kaikessa fyysisessä. Periaatteessahan minä en ole lihava, vaan normaalipainoinen vaikka siellä normaalipainoisen ylärajoilla keikunkin 59 kilollani. ;)
Tein 4x4 minuutin intervallisarjan kolmen minuutin palautuksella, alku- ja loppulämmittelyt olivat kävelyä ja kevyttä hölkkää. Minua vitutti saatanallisesti lähteä tekemään harjoitusta, kun sopivaa paikkaa sen tekemiseen ei meinannut löytyä ja tappelin itseni kanssa siitä, että olisin halunnut paiskata avaimeni poikaystävän käteen ja käskenyt tätä palaamaan asunnolle.
Lopulta sopivan sula paikka löytyi ja poikaystävä kellotti minulle ajat. Sain harjoituksen loppupuolella jopa vähän puhuttua hänelle siitä, että miksi en yleensä halua ottaa häntä mukaan tai en halua että hän katselee kun treenaan. Oli hyvä että sain sanottua, mikä mieltä painaa, koska siinä jutellessa tajusin olettaneeni ja pelänneeni monia asioita ihan turhaan. Poikaystävä jopa kehui minua siitä, että lähdin tekemään treenini vaikka aluksi puhisinkin vitutuksesta.
Myöhemmin illalla poikaystävä halusi nähdä kun punnerran. Ihmettelin hieman, mutta punnersin sen viisi miesten punnerrusta, jotka jaksan tehdä ilman että keskikropan pito horjuu. Sain rakentavaa palautetta punnerrusasennostani ja toteamuksen, että kyllä musta vielä vahva tulee. Hymyilytti. Saatiin aikaiseksi myös hyvä keskustelu minun armeijaan lähdöstäni, ja asioista, jotka minua siellä jännittävät tai huolestuttavat. Mulle on tosi tärkeää, että poikaystävä on jaksanut nyt tukea ja neuvoa minua, koska meillä saattaa olla edessä piakoin yhteenmuutto (jos kaikki menee hyvin), ja molempien arkielämä turhaan kärsisi jos herra kadetti ei olisi minun asepalvelukseni suhteen ok.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti