perjantai 20. helmikuuta 2015

tj 208: Kahden varuskunnan välillä

Hei vaan!
Onkin vierähtänyt melkein pari viikkoa edellisestä tekstistä. P-kausi lennostossa on päättynyt, naisten 45 päivän katumusaika on ohi ja olen vannonut sotilasvalan. Kulunut viikko meni minun osaltani melko hiljaisesti, sunnuntai-iltana kasarmille tullessani olin jo kipeänä ja maanantaista keskiviikkoon en voinut osallistua täysipainoisesti palvelukseen tästä syystä. Torstai oli muuttopäivä, miehistö muutti e-kauden tupiinsa. Minä ja tulevat johtajat emme tehneet koko päivänä muuta kuin käyneet pyykinvaihdossa ja putsanneet aseet ensi viikon asevarastolle palauttamista varten.

Tällä viikolla hassuinta oli se, että koska en kuulu mihinkään joukkueeseen enkä osastoon lennostossa, nimeäni ei huudeta iltavahvuuslaskennassa ja muutenkin olemassaoloni on unohdettu johtajien toimesta. Kukaan ei myöskään osannut kertoa minulle, että nyt kun lähdin lomille, milloin minun pitää palata. Piti mennä saapumiserän johtajalta asti kysymään.
Ensi viikolla olen kasarmilla vain kahtena päivänä, palauttamassa tavaroita. Sitten pidennetty viikonloppuloma ja maanantaina 2.3. aloitan Kaartin jääkärirykmentissä. Jännittää jo vähän, miten löydän kuljetuskomppaniaan ja ylipäätään uudella kassulla ympäriinsä, Santahaminassa olen käynyt aikaisemmin ainoastaan kahdesti ja molemmilla kerroilla MPKK:n puolella enkä varsinaisesti varuskunnassa. Pitänee kysyä A:lta.

Mulla on ihan törkeä matkakuume ja Iggy Azalean musa ei ainakaan paranna asiaa. Las Vegas voisi olla yksi lähitulevaisuuden matkakohteista, kunhan nyt intti ja koulu tulee hoidettua loppuun asti.

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

tj 220: Haaveet kaatuu

Heippahei!
Tiistaina olin Pääesikunnassa haastatteluissa viestinnän erikoistehtäviin ja ne tuntuivat menevän hyvin. Perjantaina kun palasin ampumaleiriltä sainkin tietää, että olen päässyt tehtäviin Ruotuväki-lehden toimitukseen, mutta tehtävänkuvani ei ole täsmälleen se, jota olin hakenut. Ei se mitään, iloisena kuitenkin olen siirtymässä Santahaminaan. Lennostoa jää kyllä ikävä, ja mahtavia tupa- ja joukkuekavereita myös.

Samalla kun sain tietää Kaartin jääkärirykmenttiin siirtymisestä, ratkesi myös se, etten ole johtajakoulutukseen lähdössä. Minulta kysyttiin, uskonko pystyväni selkäongelmineni selviämään aukista, ja vastasin rehellisesti olevani huolissani siitä. Vääpeli ja saapumiserän johtaja ymmärsivät ja totesivatkin että onneksi tällä kertaa kysyntä kohtaa tarjonnan ja palvelusajakseni tulee 255, toivon mukaan mahtavissa hommissa. En ole aukkiin lähtemättömyydestäni ollenkaan niin harmissani kuin olin odottanut että saattaisin olla, olen vain iloinen että pääsen sellaisiin hommiin ettei tarvitse selän takia ainakaan palvelusta keskeyttää.

On jännää tietää jo oma tehtävä ja palvelusaika, palvelustovereillani haaveet kaatuu-päivä on kai alkavalla viikolla. Perjantaina meistä tulee lentosotamiehiä, ja minusta parin viikon kuluttua kaartinjääkäri kun hyvästelen ilmavoimat ja siirryn maavoimiin. Sitä odotellessa.

maanantai 2. helmikuuta 2015

tj 318: HL ja viestinnän pääsykokeet

Helou!
Huomenna on edessä Pääesikunnassa pääsykokeet varusmiesten viestinnän erikoistehtäviin, minun lisäkseni paikalle on komennettu 70 muutakin varusveijaria. Itselläni on edessä kolme haastattelua, ja tällä hetkellä kyllä jännittää jo melkoisesti.

Höllipäivän kunniaksi kävin ostoksilla Itäkeskuksessa, hankintalistalla oli rentoja urheiluvaatteita joogailua ja kotijumppaa varten. Olen palaamassa joogan pariin kahden välivuoden jälkeen, ehdin kilpauinnin ohella harrastaa joogaa koko lukion ajan, eli reilun kolme vuotta. Kävin joulukuussa vanhalla valmentajallani hierottavana ja hän kommentoi selän ja polvien virheasentojen pahentuneen kun säännöllinen venyttely ja jooga ovat jääneet pois rutiinista. Nyt intin aikana ei ole kovin helppoa löytää aikaa ja rauhaa joogalle muuten kuin lomilla, joten olen nyt päättänyt alkaa hoitaa kroppaani joka viikonloppu parhaan kykyni mukaan.
Vaatteiden lisäksi mukaan tarttui putkirulla lihastenhoitoa varten sekä henkilövaaka, jonka ostamista olen yrittänyt vältää koko opiskelujeni ajan, etten koko ajan kyttäisi sitä lukemaa vaan keskittyisin olemaan onnellinen.