maanantai 30. kesäkuuta 2014

189 aep: satunnaisia kuulumisia

Morjens vaan kaikille,
nyt on tullut tehtyä kaikenlaista kuluneen viikon sisällä, ja haluankin jakaa teille puuhailujani.
Viime torstaina lähdin töiden jälkeen rannalle tapaamaan vanhoja uintijoukkueen kavereita, jotka ovat kesän töissä rantavahteina. Ihan huippua huomata, että ne on vieläkin ihan yhtä samalla aaltopituudella ja mahtavia kavereita kuin ennenkin! :) <3
 Siitä suoraan pyrähdin 30km pyörälenkille parhaan ystäväni kanssa. Pyörälenkillä kävi kuitenkin hieman köpelösti, nimittäin kaaduin jyrkässä mäessä ja lopputuloksena nahkat lähti molemmista kämmenistä ja polvet aukesivat. Myös farkuilleni ja pyörän etulampulle sain sanoa hyvästit. Onneksi kuitenkin lähinnä vain nauroin ilmalennolleni. Kävimme matkan varrella vanhempieni luona paikkaamassa polveni ja jatkoimme lenkkiä.
VR Veturi-asiakkaat sai ilmaista jäätelöä tällä viikolla, myönnän että herkkulakkoni petti tässä vaiheessa.

Muuten kyllä on ollut tavallista perusruokaa töissä ja kotona.

Tiistaina olimme suunnitelleet sulhaseni A:n kanssa, että mitä tekisimme viikonloppuna, kun hänellä alkaa kesäloma. Halusin lähteä käymään Helsingissä tapaamassa kavereitani ja katsomassa Pride-kulkuetta, ja toiveeni toteutui! Lauantai-aamuna hyppäsin junaan 5.45 ja Helsinkiin päästyäni käväistiin yhdessä A:n kanssa lounaalla ja sitten menimme omiin suuntiimme: A kaverinsa kanssa kahville ja oluselle ja minä Senaatintorille lapsuudenystäväni kanssa. Vastoin aiempaa suunnitelmaani päädyin jopa kävelemään itse Pride-kulkueessa, sillä lapsuudenystäväni, joka on ollut useammalla Prometheus-leirillä 'isosena', oli löytänyt protu-kamujaan isojen lakanoiden ja bannereiden kanssa, ja mukaanhan sitä piti päästä.
Lauantai-iltana suuntasimme A:n kanssa takaisin Savoon, ja kumpikin simahteli pitkin matkaa.
suosikkisalaattini: kreikkalainen!


Sunnuntai ei suinkaan suonut lepoa, vaan minä suuntasin aamupäivällä muutamaksi tunniksi töihin ja lyhyen levon ja lounaan jälkeen pakkasimme minulle reppuun kymmenen kilon verran pulloja täynnä vettä ja käteeni A laittoi 6kg kahvakuulan. Menimme läheiseen metsään itikoiden syötäviksi ja vaikka harjoitus ei ollut kestoltaan kovin pitkä (alle tunnin) kaloreita paloi ja reidet muistutteli seuraavana aamuna, että töitä on tehty. A kutsui leikillään harjoitusta "Kainuu-simulaattoriksi" omien inttimuistojensa innostamana. Heinäkuun lopussa suuntaamme vaeltamaan erääseen kansallispuistoon, ja se olkoon Kainuu-simulaattori the long edition. Näköjään saan "valmennuskurssin" inttiin menoa varten, ettei tarvitse maitojunalla tulla takaisin. Sormet ristiin, ettei tarvitse kesken lopettaa siellä, vaan että voin kunnialla ja kokonaan olla sen ajan, minkä siellä päädyn viettämään.

Tänään sain iltapäivällä vielä tiedon siitä, että olen tullut hyväksytyksi Haaga-Heliaan, vaikka olin luullut etten päässyt, kun tuloksia ei alkanut kuulua ajallaan.
Ommeltavia haalarimerkkejä

Tuollainen metallipiikki oli uponnut töissä lenkkarini pohjasta läpi viime maanantaina.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

200 aep: Asioilla on tapana järjestyä!

Hellurei vaan,
tänään kello on notkunut eteenpäin sen verran, että voin julistaa palvelukseen astumiseen olevan hienolta kalskahtavat 200 aamua. (Aamukasa-sivusto tosin kertoo että aamuja olisi 201, mutta sovellus kännykässä sanoo 200.)
Loppujen lopuksi päädyin palaamaan takaisin Kouvolaan jatkamaan opintojani Helsinkiin muuton sijaan. Pienellä onnenkantamoisella saimme mahtavan (mutta hävyttömän hintaisen) asunnon sulhoni kanssa, ja sinne on muutto heti kun kynnelle kykenee.
Töissä on mennyt hyvin, vaikkakin kuudelta alkavat aamut ovat välillä kysyneet tahdonvoimaa. Herätyskello soi 4:20 ja lähden yleensä polkemaan 15km matkaani töihin tasan viideltä. Ainoa huono puoli työssäni ovat kodittomat ihmiset, jotka käyvät työpaikallani peseytymässä ja nukkumassa ja minulla ei ole sydäntä potkia heitä väkisin ulos, kun he kuitenkin aina lähtevät hoidettuaan asiansa. Välillä töitä on ollut seitsemän päivää viikossa, joten sosiaalinen elämäni on minimaalista. Yhden kerran olen ehtinyt pyöräilemään parhaan ystäväni kanssa, ja muita kavereita olen nähnyt enemmän Facebookin puolella (jos sitä näkemiseksi voi edes sanoa)!

Urheilut on menneet miten sattuu, tuo 30km päivässä pyöräilyä ylläpitää aerobista kuntoa aika hyvin ja lisäksi oon käynyt kävelemässä sekä juoksemassa. Voimaharjoittelu on ollut lähinnä kahvakuulan kanssa pelleilyä ja leuanvetojen harjoittelua puistossa. Asia kuitenkin muuttuu pian, sillä 7.7 teen jotakin, mistä olen haaveillut jo jonkin aikaa, sillä menen kokeilemaan crossfittiä koko heinäkuuksi Crossfit Kuopion tarjoamalle on ramp-kurssille. Olen tosi innoissani, että pääsen oppimaan uutta ja haastamaan itseäni. :)

Tässä kohti kannattaa lopettaa lukeminen, jos ei halua katsella ruokapäiväkirjaani tai mietteitä sokeririippuvuudesta.

Oon muuten todennut herkkuongelmani perimmäiseksi syyksi sokeririippuvuuden. Mitä enemmän asiaa mietin, sen enemmän minua ärsyttää että vaikka tiedän sokerin olevan periaatteessa 'myrkkyä' kropalle, päädyn syömään kaikenlaista paskaa huonon ateriasuunnittelun takia. Kokeilin tänään ottaa töihin eri eväät ja rytmittää syömiseni hiukan järkevämmin, kun poikkeuksellisesti työt alkoivat vasta 7:30 ja oli mahdollisuus ottaa ns. oikeaa ruokaa mukaan. Ateriarytmi näytti tänään tältä, ja totesin homman toimivan paremmin kuin entisen (esimerkki aiemmasta ateriarytmistä ja sisällöstä alempana):
Uusi rytmi
Aamupala 6:30 Vanilija-Skyrr 170g
                         Suvihedelmät-piltti
                         1dl luomumysliä
                         Puolikas banaani
                         Kuppi mustaa teetä
                         2 lasia vettä
Lounas (töissä)10:30 Makaroonilaatikkoa
                                  Omena
                                  3dl vettä
Välipala (töissä)13:20 Myslipatukka
                                   lasi vettä
Välipala 2 (kotona) 15:50  2 paahtoleipää, kalkkunaa ja margariinia
                                           kuppi mustaa teetä
                                           puolikas 75g proteiinipatukasta
Päivällinen (kotona) 18:15  hernekeittoa
                                            2 lasia maitoa
                                            ruisleipä, margariinia
Juon työpäivän aikana noin 1,5 l vettä mutta olen merkannut tähän vain aterioilla tapahtuvat juomiset. Jos olisin omassa asunnossani enkä vanhempieni luona tällä hetkellä, välipala 2 ja päivällinen vaihtaisivat paikkaa, eli välipala 2 olisi ehkä pienempi määrältään ja sanoisin sitä iltapalaksi. :D Nyt siis syön päivällistä samassa rytmissä kuin muu perhe, koska kohteliaisuus. Pidän edelleen ruokapäiväkirjaa, ja häpeilemättä merkkaan sinne kaiken mitä syön, myös herkut, purkat ja ksylitolipastillit. Tuota alempaa esimerkkipäivää kun katsoo, niin kyllä hieman hävettää. Oon merkannut karkin yhteismääräksi n. 400g…mitä helvettiä...

Vanha rytmi
Aamupala 4:30 maustamaton Skyrr
                         luomumysliä
                         mansikoita
                         omena
                         2 lasia vettä
Aamupala 2 (töissä) 8:20  170g Skyrr (useimmiten ananas, joka on suosikkini)
                                          Banaani
                                          2 dl vettä
Lounas (töissä) 10:30  banaani
                                    2 myslipatukkaa
                                    ruisleipä kalkkunalla
                                    2dl vettä
Päivällinen(kotona) 15:00 Salaattia
                                         2 kananmunaa
                                         2 lasia maitoa
                                         kourallinen viinirypäleitä
                                         vaaleaa leipää, juustoa, kalkkunaa, margariinia
                                          vitusti karkkia/keksejä (lakuja, suklaata yms)
Iltapala (kotona) 18:40 Onko vielä suklaata?
                                      Vesimeloonia, ananasta, banaania
                                       3 lasia vettä
Kuten näätte, iltapäivästä ateriavälit venyivät melkoisen pitkiksi joten alkoi tulla kaikenlaisia mielitekoja, joita ei sitten jaksanut enää vastustaa vaan tuli "syön kaikki kaapit tyhjiksi"-reaktio. Nyt olen alkanut kiinnittää enemmän huomiota ateriarytmin lisäksi ruuasta itsestään tulevan sokerin määrään. Huomasin, että Pirkan omena-myslipatukoissa on paljon vähemmän sokeria kuin Alpen lighteissä tai muissa vastaavissa välipalatuotteissa.

maanantai 9. kesäkuuta 2014